Mitä on lapsenkokoinen katsomuskasvatus?

Saila Poulter

”Lapsen tulisi voida olla katsomuksellisesti olemassa ja näkyvä”, argumentoi eräs varhaiskasvatuksen opettajaopiskelija kurssiesseessään. Olen pohtinut tämän viisaan tulevan pedagogin syvällistä ajatusta. Mitä on olla katsomuksellisesti olemassa? Mitä on saada olla katsomuksellisesti näkyvä?

Nämä filosofiset kysymykset ovat olleet myös juuri julkaistun kirjan ”Lapsenkokoinen katsomuskasvatus” (Lasten Keskus) pohjana. Kirja tarjoaa tutkittua ja pohdittua tietoa varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksen ajankohtaisista näkökulmista. Kirjan teema ja useimmat sen artikkeleista liittyvät syksyllä 2020 Helsingin yliopistossa järjestetyssä katsomuskasvatuksen symposiumissa pidettyihin esitelmiin.

Symposium käsitteli lasta katsomuksellisena ajattelijana, liittyen varhaiskasvatukseen kokonaisvaltaisena oppimisen ja kasvun tilana. Toiminta, tunteet, aistihavainnot, keholliset kokemukset ja käsitteellinen ajattelu yhdistyvät luovasti lapsen arjessa – näin tulisi olla myös katsomuskasvatuksen pedagogiikassa. Kirjan artikkelit kuvaavat teoreettisesti ja konkreettisesti erilaisia näkökulmia siitä, miten lapsen kulttuurisen ja katsomuksellisen identiteetin kehittymistä tuetaan Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018) mukaisesti.

Toinen viisas ajatus, jonka löysin opiskelijoiden esseevastauksista, kuului näin: ”Lapsen vanhemmilla ja perheellä on ensisijainen vastuu antaa katsomuksellinen kiinnekohta lapselle.” Yhteiskunnan tarjoama varhaiskasvatus tukee ja monipuolistaa perheiden antamaa arvoihin ja katsomuksiin liittyvää tarkastelua. Tiedämme, että perheiden antama uskonnollinen sosialisaatio on viime vuosina ja vuosikymmeninä vähentynyt jyrkästi, sillä vanhemmat ajattelevat lasten itse valitsevan omaan katsomuksellisuuteensa kuuluvat ainekset. Moni varhaiskasvatukseen osallistuva lapsi tuleekin perheestä, jossa uskontoon liittyvä sanasto, kieli ja käsitteet eivät ole tuttuja. Miten käsitellä katsomuksia ja uskontoja, mikäli lasten ja heidän perheidensä suhde eri katsomuksiin ja uskontoon ilmiönä on ohut tai vaihteleva? Varhaiskasvatuksen merkitys lapsen katsomuksellisten kiinnekohtien tarkastelussa onkin (tulisi olla) tänään entistä suurempi.

Kirjassa julkaistavat artikkelit ovat tutkijoiden puheenvuoroja, joissa painottuvat heidän alalta tekemänsä tutkimus ja omat mielenkiinnon kohteensa. On arvokasta, että kirjassa on useampi teoreettis-käsitteellisesti painottuva artikkeli, sillä ne pyrkivät rakentamaan uutta kieltä sen ymmärtämiseen, kuka lapsi on katsomuksellisena ajattelijana. Toisaalta tarvitaan myös nykyhetken peilaamista historiaan, sillä uskontokasvatuksesta katsomuskasvatukseen siirtyminen on merkittävä käsitteellinen ja ajattelullinen muutos. Kirjan johdantoartikkeli avaakin näkökulmia alan historiaan, kehitykseen ja tutkimukseen ja näin johdattaa lukijan tarkastelemaan varhaiskasvatuksen katsomuskasvatusta osana ajan kuvaa ja yhteiskunnallista muutosta.

Kirjan ensimmäisessä pääluvussa lasta, hänen kasvuaan, arvojaan ja katsomuksiaan käsitteellistetään ja sanoitetaan eri teoreettisista, filosofisista ja teologisista näkökulmista. Ajatus lapsesta on ohjannut ja ohjaa edelleenkin voimakkaasti käsityksiä arvoihin ja katsomuksiin liittyvästä kasvatuksesta. Aikuis- ja yksilökeskeisen ihmiskuvan haastaminen voi johtaa tarkastelemaan kriittisesti perinteisiä kasvatusihanteita. Nykyisessä maallistuneessa ja moniarvoisessa yhteiskunnassa lapsen katsomuksen ja arvojen rakentuminen on varsin monisyinen prosessi ja lapsi tarvitseekin tähän aikuisen tukea. Toisaalta lapsen ja kasvattajan vuorovaikutukseen liittyy toiseuteen ja valtaan liittyviä elementtejä, mikä vaatii kasvattajalta vastuullisuutta. Pysähtyminen lasten kysymysten äärelle ja yhdessä ihmettely voivat auttaa kasvattajaa ajattelullisesti suuntautumaan kohti lasta.

Kirjan toisessa teemaluvussa tarkastellaan erilaisia katsomusympäristöjä lapsen identiteetin kannalta. Katsomusympäristö voidaan ymmärtää monitulkintaisesti eräänlaisena horisonttina, jossa esimerkiksi luonto, kertomukset ja vähemmistöpositioon liittyvät kysymykset nousevat keskeisiksi identiteetin muodostumisen kannalta. Luvun artikkeleista välittyy vahvana viesti, että monenlainen uskontoon ja katsomuksiin liittyvä luova toteutus on varhaiskasvatuksessa mahdollista, kun se perustuu kunnioittavaan keskusteluyhteyteen päiväkotien sekä eri perinteitä edustavien lasten ja heidän huoltajiensa välillä. Kasvattajan myönteinen suhtautuminen katsomusten moninaisuuteen onkin avain katsomustietoisen varhaiskasvatuksen kehittämisessä.

Kolmannessa teemaluvussa käsitellään lasta katsomuksellisena kokijana ja ilmaisijana. Tätä näkökulma on herättänyt paljon käytännön kysymyksiä, mutta tutkimuksellisesti sitä on tarkasteltu varsin vähän. Vallalla on pelkoa ja pedagogisen mielikuvituksen puuttumista. Esimerkiksi yhteistyö eri katsomuksellisten yhteisöjen kanssa voi avata väylän kokemuksen kautta oppimiseen. Toisaalta esimerkiksi musiikin käyttö katsomuskasvatuksessa tukee laaja-alaisesti lapsen spiritualiteettia, jonka kautta lapselle mahdollistuu eettinen pohdinta, elämän merkityksen ja jumalasuhteen ihmettely.

Neljäs teemaluku sisältää lähiympäristön toimijoihin liittyvään yhteistyöhön ja johtamiseen liittyviä ajankohtaisia puheenvuoroja. Lapsen parhaaksi toimiminen edellyttää niin yhteistyössä kuin johtamisessa määrätietoista ja sitoutunutta työskentelyä. Johtajuuteen vahvasti sisältyvän arvonäkökulman tunnistaminen sekä monialaisuuden ja kumppanuuden periaatteiden sisäistäminen voivat parhaiten vaalia lapsen itsensä näköisen elämän mahdollistumista.

Saila Poulter
kasvatustieteen dosentti, uskonnondidaktiikan yliopistonlehtori

Helsingin yliopisto

Teos: Poulter, S., Ubani, M., Laine, M. & Kallioniemi, A. 2021. Lapsenkokoinen katsomuskasvatus. Helsinki: Lasten Keskus.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s